Kun huolehdit henkilökunnan hyvinvoinnista, huolehdit samalla heidän sitouttamisestaan. Hyvinvoinnista voit työnantajana huolehtia muun muassa tarjoamalla terveyteen liittyviä palveluita sekä muita verovapaita henkilökuntaetuja.
Nämä kulut on vähennettävissä yrityksen tuloverotuksessa ja edun saajalla etua ei katsota verotettavaksi tuloksi, kuten luontoisetuja. Arvonlisäverotuksessa sen sijaan henkilökuntaedut eivät ole vähennyskelpoisia.
Lue myös: 10+1 vinkkiä kuinka ottaa kassavirta haltuun
Kenelle voi tarjota verovapaita henkilökuntaetuja?
Verovapailla henkilökuntaeduilla tarkoitetaan työnantajan henkilökunnalleen antamia etuja. Henkilökunnaksi lasketaan kaikki työnantajaan työ- tai virkasuhteessa olevat työntekijät, olivat he sitten vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa, kokoaikaisina tai osa-aikaisina.
Henkilökuntaan kuuluvat myös toimitusjohtaja sekä hallituksen jäsenet.
Edellytyksenä etujen saamiselle on kuitenkin työsuhde, joten jos hallituksen jäsen ei kuitenkaan tosiasiassa osallistu hallitustyöskentelyyn eikä muutoin työskentele yrityksessä, hallituksen jäsen ei kuulu yrityksen henkilökuntaan.
Huomioitavaa on, että liikkeen- tai ammatinharjoittajan eli toiminimiyrittäjän sekä maataloudenharjoittajan ei katsota olevan erillinen oikeushenkilö, joten he eivät voi olla itse työntekijän asemassa eivätkä näin olle kuulu yrityksen henkilökuntaan. He voivat kuitenkin toimia työnantajana muille ja tarjota näin henkilökunnalleen verovapaita henkilökuntaetuja.
Laaja työterveys ja sairaskuluvakuutus
Työterveyshuolto on yrityksen tuloverotuksessa vähennyskelpoinen kulu. Jos sinulla on työntekijöitä, työterveyshuolto on myös lain mukaan heille järjestettävä. Voit jättää itsesi yrittäjänä työterveyshuollon ulkopuolelle, mutta harkitse onko se kannattavaa. Mikäli hankit itsellesi työterveyshuollon, ovat nekin kulut vähennyskelpoisia.
Edellytyksenä verovapaudelle on, että työterveyshuollon kanssa on tehty sen järjestämisestä toimintasuunnitelma ja yrityksellä on sopimus palveluntarjoajan kanssa.
Verovapauden lisäksi myös Kela korvaa jälkikäteen tiettyyn rajaan asti työterveyden kuluja, myös vapaaehtoisen työterveyden osalta. Korvauksen suuruus riippuu siitä, onko hoito ollut ennaltaehkäisevää vai sairauden hoitoa. Lisää Kelan korvauksista voit lukea Kelan sivuilta.
Laajan työterveyteen voit sisällyttää verovapaana esimerkiksi fysioterapiaa ja hammashoitoa. Fysioterapia ei ole hierontaa, vaan fysioterapialla pyritään yleensä parantamaan tai ennaltaehkäisemään jokin syntynyt vamma. Hierontaa voit tarjota henkilökuntaetuna, tästä lisää alempana.
Työnantajan kustantama hammashoito on yritykselle vähennyskelpoista ja työntekijälle verovapaata 3000€:n asti.
Tavanomaisena hammashoitona voidaan pitää työkyvyn ylläpitämiseen ja sairaudenhoitoon kuuluvaa hammashoitoa. Hammashoitoon voi kuulua esimerkiksi hampaiden tarkastukset, reikien paikkaukset ja hammaskiven poisto.
Edellytyksenä fysioterapian ja hammashoidon verovapaudelle on, että hoito on työnantajan järjestämää, siitä on sovittu työterveyttä koskevassa ohjesäännössä tai muussa vastaavassa asiakirjassa, hoidon tulee olla tavanomaista ja kohtuullista ja etu on koko henkilökunnan käytettävissä.
Myös sairaskuluvakuutus on vähennyskelpoinen kulu, mikäli se täydentää työterveyshuoltoa. Tämä muutos astui voimaan vuoden 2024 alkupuolella. Sitä ennen pelkkä sairaskuluvakuutus ilman työterveyshuoltoa hyväksyttiin vähennyskelpoiseksi. Yksinyrittäjäkään ei siis voi enää vähentää sairaskuluvakuutusta, mikäli hänellä ei ole itselleen myös työterveyshuoltoa järjestettynä.
Virkistys- ja harrastustoiminta
Tällä tarkoitetaan koko henkilöstön viihtyvyyttä ja suorituskykyä tai työpaikan ihmissuhteita ylläpitävää ja parantavaa toimintaa, työnantajan etua silmällä pitäen. Toiminnan tulee edistää työntekijöiden hyvinvointia ja työssäjaksamista. Se voi olla esimerkiksi harrastekerho, ryhmäliikuntaa tai lomanviettopaikka. Toiminnan tulee olla työnantajan määrittämää.
Edun voi toteuttaa yrityksen omissa toimitiloissa ja omilla välineillä tai ulkopuolisen palveluntarjoajan kautta. Palveluntuottajan kanssa tulee olla sopimus solmittuna ja maksut maksetaan suoraan palveluntarjoajalle.
Kustannukset eivät saa merkittävästi säästää työntekijän elantokustannuksia ja niiden on oltava kohtuulliset.
Hieronta
Yrityksen tulee tehdä sopimus hierontapalveluita tarjoavan yrityksen kanssa ja palvelu tulee maksaa palveluntarjoajalle suoraan. Työntekijälle ei siis voi korvata oma-aloitteisia käyntejä hierojalla laskua vastaan, se tulkitaan palkaksi. Hieroja voi käydä joko yrityksen omassa toimipaikassa tai työntekijät voivat käydä hierojan omassa toimipisteessä.
Hierontaedun kustannusten on oltava kohtuullisia ja esimerkiksi kerran kuussa järjestettävä hierontapalvelu voidaan vielä katsoa olevan kohtuullista.
Liikunta- ja kulttuurietu
Liikunta- ja kulttuurietu poikkeaa virkistys- ja harrastustoiminnasta siten, että työntekijä voi itse määrittää mihin etunsa käyttää. Tyypillisesti etu tarjotaan etuseteleinä, joilla työntekijä voi itse ostaa haluamiaan kulttuuri- ja liikuntapalveluita.
Vuosittainen työntekijäkohtainen raja verovapaalle liikunta- ja kulttuuriedulle on 400€.
